Hääkutsut

Voi tätä jännityksen ja ilon aikaa! Lähetimme hääkutsumme matkaan perjantaina 31.5. sillä ajatuksella, että ne olisivat vierailla maanantaina 3.6.

Suorastaan jännitin, kun lähdimme mieheni kanssa viemään kutsuja postiin! Postitäti ei suostunut laittamaan kuoria 1-luokan laatikkoon, koska emme olleet liimanneet niihin sinisiä prioprity-tarroja tai vaihtoehtoisesti kirjoittaneet käsin "1". Siniset tarrat jätimme pois tarkoituksella, ne on vaan yksinkertaisesti rumat. Kerroin tämän syynkin postitädille, että emme halua kauniiseen turkoosiin helmiäiskuoreen sinistä tarraa ja, että kyseessä on hääkutsu, jolloin ulkonäöllä on väliä. Lopulta sitten käsin rustasimme postin pienellä sivupöydällä jokaiseen kuoreen pienen ykkösen ja niin hääkutsumme lähti matkaan.

Sitten alkoi se kutkuttava jännitys, milloin joku ilmoittautuu?! Kuinka moni pääsee saapumaan juhliimme? Ilmoittautumisia vastaanotottaa meidän molempien äidit.

Viikonloppu meni ja maanantaina iltapäivällä sain tekstiviestin "Me tullaan! JEE! Kiitos!"

Hihihihhiiii, siinä ensimmäinen ilmoittautuminen häihimme, jonka lähetti kaverini kenen häistä nappasin heittokimpun reilu kaksi vuotta sitten!

Tämän jälkeen alkoi hiljaisuus. Aktiivisesti kyselimme äideiltämme ilmoittautuneita ihmisiä, mutta ei niitä ollut kuin muutamia. Hääkutsumme viimeinen ilmoittautumispäivä oli sunnuntaina 16.6. eikä silloinkaan ollut läheskään kaikki ilmoittautuneet.

Eilen lopulta haimme äideiltämme ilmoittautumislistat pois, koska joka tapauksessa ilmoittautumispäivä on mennyt ja mieheni vanhemmat lähtevät tänään parin viikon lomalle, eikä heillä ole kukaan vastaamassa ilmoittautumisiin. Nyt sentään kuitenkin saimme iloisesti yllättyä, että hieman myöhässä tulleita ilmoittautumisia löytyi listoilta ja tällä hetkellä vieraita on saapumassa häihimme 85! Kohta laitan ystävällisen tekstiviestin niille henkilöille, jotka eivät ole reagoineet ilmoittautumispyyntöön, jotta pääsisimme tekemään plaseesauksia ja paikkakortteja.

Kuten huomasitte, tässä ohessa on vihdoinkin julkistettu kuvat valmiista kutsuistamme, nythän ne on jo esitelty 109 vieraallemme!

Violettia ja turkoosia, kuten olemme suunnitelleet koko ajan ja lisäksi hieman valkeaa. Kutsussamme oli violetilla sivuilla runo sekä runomuotoinen kutsu ja valkeilla sivuilla juhlaohjeita. Kutsut valmistettiin itse, josta kerroinkin täällä ja täällä. Jälkimmäisesti linkistä näette myös postimerkkivalintamme, joka oli siis 2012 ystävänpäivämerkit "Lentosuukkoja". Mieheni teki tämän valinnan jo aiemmin keväällä ja siinä myös lopulta pitäydyimme vaihtoehtoja puntaroidessamme. Mm. virallinen hääpostimerkki "Tahdon" ei sytyttänyt meitä kumpaakaan, eikä edes mielestäni olisi sopinut tyylillisesti kutsuihimme.

Myöhemmin lisää postauksia, joita varmasti löytyy paljon 

mm. taannoisista polttareistani ja hääpukudilemmasta!

Oikein ihania juhannustaikoja kaikille!

Kakkukoristeita arvonnassa!

Black.bling.White blogin Tanja on pyöräyttänyt Lumihopean hääbisneksen hyvään vauhtiin ja tuonut markkinoille mm. hieman erilaiset hääkakkukoristeet.
Vielä nipin napin ehtii osallistumaan arvontaan ja voittaman ihastuttavan kakkukoristeen, klikkaa itsesi siis kipin kapin arvontaan! Arvonta päättyy 4.6.2013.

Kesää odotellessa

Kesää odotellessa kävin pari viikkoa takaperin Puutarhamessuilla Messukeskuksessa, jossa oli esillä vaikka mitä ihania kesäkalusteita, puutarha- ja istutusideoita, kukkia, grillikatoksia jne. Lisäksi siellä oli esillä kukkiensidontakilpailun taidonnäytteet, joista räpsinkin puhelimellani muutamia olla olevia kuvia (kuvanlaatu ei valitettavasti anna oikeutta kukille).

Sää ei nyt näytä kovin aurinkoiselta, vaikka kaunista keliä vapuksi ennusteltiinkin vielä muutama päivä sitten. Mutta kyllä se kesä sieltä saapuu, näköjään vain hyvin hitaasti. Toivotaan, että huomenna on vähemmän tuulista ja enemmän aurinkoa, jotta Vappu Pimiä ja monet muut morsiamet saisivat kauniin hääsään ja vapputorille lähtijät voisivat nauttia keväästä. :)

Oikein iloista vappua kaikille!

 

Hajatuksia kukkasista

Terveisiä nenäliinojen ja kuumemittarin ääreltä! Flunssa iski jälleen minuun ja tänään olen vain ollut kotona ja koittanut saada olotilaani paremmaksi. Sohvalla vällyjen alla pötkötellessä on mieleeni tullut erinäiset hääasiat. Olen mm. varmistanut kirkkovarauksen (juu, jostain sain päähäni, että mitä jos se onkin jotenkin itsekseen peruuntunut, hehe!) ja samalla sain tietooni meidän kanttorin ja hänen yhteystiedot. Lisäksi sain suntion yhtystiedot ja nyt voinenkin meidän papin ja suntion kanssa alkaa sopimaan kirkkoharjoitusten ajankohtaa. Pappi meille tulee "omasta takaa", koska mieheni ystävä on pappi ja lupautunut suorittamaan meidän avioliiton siunaamisen.

Ajatukset kun näyttää näin kipeänä virtaavan sekavasti sinne ja tänne, yks kaks päähäni välähti tuleva perjantai. APUA! Silloinhan on totta tosiaan varattuna aika hääkukkien suunnitteluun Saaren kartanon puutarhalle, enkä todellakaan ole ajatellut koko kukkatouhua liiemmin! Niin sitten pomppasin tähän koneelle Googlen äärelle. Millaisia kukkia meille nyt sitten voisi tulla? Ei aavistustakaan!
Jonkunlaisia ihastuttavia kuvia löysin, en tiedä onko näistä mikään tismalleen sitä mitä haluan, paljon erilaisia versioita asetelmista ja värimaailmakaan ei kaikissa kuvissa ole meidän häiden teemavärien mukainen, mutta on niissä kaikissa kuitenkin jotakin kaunista. Milloin kukat ei olisi kauniita?! :)

Näissä kahdessa ylemmässä kuvassa violetin värit ovat kauniita, ylemmässä oikeastaan jo oikeastaan pinkin puolella. Ylin kuva varsinkin on minun silmääni kaunis asetelma, miksipä ei siis jokin tuollainen asetelma kävisi kauniisti pöydälle, jossa kulkee kaitaliinan sijasta kirkkaita ja turkooseja timantteja?

Tämä muhkea, pyöreä asetelma on myöskin kaunis, hortensia on yksi lempi kukkiani ja sillä saisikin helposti aikaiseksi kauniit asetelmat. Mutta kuvassa oleva liilan sävy on minun makuuni aivan liian laventelimainen.

Ja nämä kaksi ovat edellä olleista asetelmista jälleen täysin poikkeavat, mutta omalla romanttisella tavallaan kauniit ja yksinkertaiset. Monesti olenkin sitä mieltä, että less is more!

Olisikohan näistä ja aiemmin esittämistäni kuvista mitään apua, kun perjantaina marssin kukka-asiantuntijan pakeille suunnittelemaan hääkukkiamme? No, ainakin minulla on vielä muutama päivä aikaa koluta valokuvatiedostojani, koska puutarhamessuilla käydessäni taisin kuvata erilaisia kukkia, jotka voisin tuoda tännekin esille ja pohtia, onko niistä apua hääkukkasuunnitteluun.

Millaisia kukkia teidän toisten häissä on? Vinkkejä otetaan vastaan ilomielin! :)

Birdcage

Joskus kauan aikaa sitten kerroin miettineeni huntua... millainen olisi se minun huntu, kun tiaraakaan en halua? Hääpukuliikkeissä käydessäni olen toki muutamaan otteeseen sovitellut perinteisiä huntuja eri pituisina ja hieman eri tyylisinäkin. Ne ei mitkään vaan ole tuntuneet minun jutultani. Jotenkin näytän mielestäni hassulta sellaiseen pukeutuneena.
Niin sitten bongasin birdcage -huntuja googlen kautta ja niitä linkittelin tännekin. Häidemme teemavärit turkoosi ja violetti ovat alunperin saaneet idean riikinkukonsulasta ja jostakin sieltä huntunikin on ideoitu.
(kuvat googlesta)

 

Tammikuussa tilasin Etsystä erilaisia tarvikkeita, koska päätin tehdä hunnun omin pikku kätösin. Varmasti jostakin tarpeeksi laajalla etsimisellä olisin saattanut löytää valmiin hunnun (jota ei kyllä toistaiseksi ole vastaan tullut), mutta koska itsekin voi tehdä, päätin ryhtyä tuumasta toiseen.

Nyt huntu on viimeistelyä vaille valmis (ollut jo jonkun aikaa). Harso ja kampa on kiinnittämättä, koska aion vielä varmistaa kampaajalta, miten ne tulevaa kampausta ajatellen kannattaa kiinnittää. Tässä nyt kuitenkin pieni kurkistuskuva tulevasta hunnusta. Lopullinen tulos varmaankin sitten elokuussa! :)

P.S. tänään on tasan 100 päivää H-hetkeen! Hihhih!

Kakkua kakkua, mmm!

Näin ne hääsuunnitelmat etenevät... Nyt on testattu uutta kakkuehdokasta Kinuskillassa, hieman viety askarteluja eteenpäin kutsukorttien parissa, ostettu karkkibuffaan kauhoja ja hääpuvun päälle ihastuttava bolero, ihailtu kauniita kukkia Puutarhamessuilla ja ties mitä muuta! Hiljaa hyvä tulee, vai miten se meni? :)

Palataanpas hieman taaksepäin... eli se kakku. Ensimmäisenä koemaisteltu Irish coffee -kakku ei kutkuttanut makuhermoja ja tuotti pettymyksen valjun maun ja rasvaisen jälkifiiliksen takia.
Niinpä sitten lähdimme kaaso E:n kanssa extempore käymään lähes naapurissa sijaitsevassa Kinuskillassa kysymässä kakkujen hintoja. Kyseinen kahvila on ihastuttava vanhan Ruukin rakennukseen perustettu kahvila, josta saa mitä ihanampia kakkuja, suolaisia piiraita, erilaisia brunsseja ja vaikka mitä muita herkkuja. Kahvilassa on aina ollut hyvä palvelu ja niin oli tälläkin kertaa. Menimme paikalle ja omistaja oli heti valmis tarjoamaan upeita ideoitaan hääkakkujen suhteen. Keskustellessamme hääväreistä, teemasta ym. syntyi idea liilasta kakusta. Kerroin myöskin Irish Coffee kakusta ja niin yks kaks oli syntynyt mustaherukka-mokka hyydykekakku -idea. Tilausta ei vielä tehty, sillä pitihän kakkua päästä maistamaankin.
Ei mennyt kauaakaan, kun Kinuskillassa oli saatavilla kyseistä kakkua ja niinpä viime viikolla kävin serkkuni kanssa kahvittelemassa ja maistamassa kakkua. N-A-M! Ihana, oikean aidon mustaherukan maku yhdistettynä espressokahviin. Mmmmm!

Kuva ei anna oikeutta kakulle, mutta luottavaisin mielin uskaltaisin tilauksen tehdä Kinuskillasta. Kakku olisi varmasti myös makunsa lisäksi kaunis. Nyt siis on syvässä harkinnassa, tilaammeko me tätä kakkua häihimme. Maku soveltuisi varmasti hyväksi jatkeeksi hääaterialle, joka on osittain riistaa ja johon tunnetusti yhdistetään erilaisia kotimaisia marjoja.

Tasan 4kk

Äsken jotenkin ihan yks kaks sydän muljahti (hyvällä tavalla); tasan neljän kuukauden kuluttua olen rouva! Silloin meidät vihitään Hyvinkään maistraatissa aviopuolisoiksi. Vihkimisestä pari päivää myöhemmin juhlimme häitämme.

Uskomatonta, kuinka aika vierii nopeasti! Äsken vasta häihin oli "vielä vuosi" aikaa. Sitä on jotenkin koko ajan huomaamattaan ajatellut "ehtiihän sitä vielä suunnitella ja tehdä, aikaa on vielä vaikka kuinka paljon". Mutta eihän sitä aikaa oikeastaan ihan järisyttävän paljon ole. Iik, jännittävää! :)
Viime aikoina on ollut kamalasti opintokiireitä ja erilaiset sairastelutkin vaivanneet, mutta ehkä eniten ilmoilla on ollut jonkunkainen... sanotaanko sitä "hää-ähkyksi"? Sellainen tunne, että on tuhat asiaa tehtävänä, mutta ei oikeastaan jaksa stressata asiasta, ei oikeastaan vain jaksa miettiä ja tehdä. Niin ollen olen antanut asioiden vain olla ja toisinaan ne on tulleet mieleeni pyörimään ja sitten taas jo menneet menojaan.
Mutta... nyt kun tajusin tämän ajan... Nyt äkkiä jotain sutinaa! Ehkäpä tästä käynnistyy minun kevät ja häätouhuaminen.

Häämessut Wanhassa satamassa 12.1.2013
Minä, morsiusneito M ja kaaso H

Leikkaa, veivaa, liimaa vol.2

Maaliskuun alkupuolella kokoonnuimme kaasojeni kanssa ja aloitimme hääkutsujen askartelemisen. Kertaalleen olemme jo askarrelleet kutsujen merkeissä valmistellassamme "osia" kutsuihin.

Nyt homma käynnistettiin tulostamalla tekstit, joka olikin varsinainen temppujen temppu, jotta saimme sen onnistumaan haluamallamme tavalla. Lopulta oli tekstit paperilla; WAU! Tuntui kovin jännittävältä lukea oman hääkutsun tekstiä. Aina aiemmin on vain iloisena vastaanottanut postista ystävien hääkutsuja ja nyt käsilläni oli ihan meidän oma hääkutsu!

Kaaso E leikkurihommissa

Lopulta saimme perustettua pöydän äärelle askartelupiirin. Jokainen teki omaa hommaansa, askartelussa kun oli monta eri vaihetta joita työstää. Jonkun verran tuli mokia, ehkä eniten ak:n toimesta, mutta niin me vain onnistuimme. Henki oli hyvä, mitä nyt pientä jupinaa kun ihan aina ei onnistunutkaan oman mielen mukaan, mutta naurulla selvittiin tästäkin projektista ja kaikilla oli mukava iltapäivä.

Olimme itseasiassa erittäin reippaita ja tuotteliaita, kun kuutta kutsua lukuunottamatta saimme kaikki kutsut kasattua kokoon. Kuusi kutsua jäi vielä odottelemaan, koska epäonnisesti liima loppui kesken. Mutta ei hätää, vielä ehdimme tekemään loputkin kutsut loppuun, edessä päin on vielä lisää toisenlaisia askartelutuokioita.

Kutsujen askartelemisen ja toki toukokuisen postituspäivänkin lähestyessä, olen alkanut pohtimaan postimerkki valintaa... Millainen merkki sopii meidän kutsuun? Yllättäen mieheni tykästyi leikkisään "Lentosuukkoja" -postimerkkivihkoon, joissa on neljä erilaista ystävänpäivähenkistä postimerkkiä. Valinta on vielä tekemättä, mutta eiköhän tuokin asia ratkea piakkoin.

Lentosuukkoja 1 lk. postimerkkivihko

Hääpalaveri II

Voi mahoton! Minne se helmikuu meni?
Tässä on aikaa vierähtänyt opiskelujen, töiden, sairastelujeni ja monien muiden asioiden merkeissä. Hääsuunnitelmat toki ovat mielessä olleet ja pidimmehän 23.2. hääpalaverin kaasojen ja bestmanien kanssa. Valitettavasti aiemmin en ole vain ehtinyt (ja välillä jaksanut) saapua tänne saakka kirjoittamaan edenneistä suunnitelmista. Pahoittelut!

Ensimmäinen hääpalaveri pidettiin viime vuonna, kun pyysimme kaasot ja bestmanit meidän avuksi ja osaksi häitämme. Silloin laitettiin hääsuunnitelmat alkuun, mietittiin ja pohdittiin millaiset häät halauaisimme.
Nyt helmikuun lopulla pidimme hääpalaveri vol. II ja iloisesti yllätyin, kuinka mahtava tiimi meillä onkaan apunamme! Juttua riitti aivan mahdottomasti, jokaisella oli kysyttävää, varmistettavaa, ehdotettavaa ja lopputuloksena pääsimme taas suunnitelmissa hienosti eteen päin. Nyt on hääpäivän aikataulua suunniteltu (siitä tarkemmin toisessa postauksessa), muistilista on ajantasalla ja jokaisen oma tehtävänkuva selvillä.
Sovimme palaverissa kuka tekee mitäkin, lähinnä kyseessä joitakin käytännön asioita esim. tienvarsikylttien valmistaminen, askartelut kaasojen kanssa jne. Bestmanit ilmoittivat yhteistuumin aikovansa hoitaa seremoniamestarin hommat yhdessä molemmat. Olimme aiemmin sanoneet bm:lle, että molemmat ovat niin huipputyyppejä, että meidän puolesta saavat keskenänsä sopia, kumpi hoitaa seremoniamestarina olemisen. Mutta niin supliikkeja miehiä ovat, että hoitavatkin homman kimppaan ja voimme olla 100% varmoja, että he hoitavat homman upeasti alusta loppuun saakka.

Hääpalaverissa meillä oli myös testissä erään läheisen leipomon Irish coffee hyydykekakku. Kakku kuulosti hyvältä ja yksinkertaisine koristeineen myös näytti hyvältä. Mutta maku. Niin... missä se maku oli? Kermaisen, jopa rasvaisen alkuvaikutelman jälkeen jäimme ihmettelemään missä se viskin ja kahvin herkullinen kombinaatio on? Ei sitä makua ollut, pitkään maistelemalla ja jo samalla rasvaisen kalvon tultua suuhun edelleen mietin, maistuuko tämä miltään. Maku oli siis varsin valju ja Irish coffeen ihana maku jäi hyvin vaisuksi. Päätös oli helppo; tämä ei ainakaan ole meidän hääkakku.
Minä, joka harrastan kakkujen tekoa, mutta omiin häihini en yksinkertaisesti ehdi kakkuja itse tekemään, haluan hääkakun olevan herkullinen. Sen pitää olla hyvää, heti ensimmäisestä lusikallisesta alkaen, enkä halua sen jättävän suuhun epämukavaa "rasvaista kalvoa". Kakulta myös toivon kaunista ulkonäköä, sitä sellaista "pakko maistaa heti!" -vaikutelmaa.

Kinuskikissan herkullisia kakkuja

Tässä oli ehkäpä viimeisimmät ja tärkeimmät hääasiat, joita on viime aikoina järjesteltyt ja pohdittu. Tänään on huisin hauska päivä tiedossa, koska klo 15 rakkaat kaasoni kokoontuvat kanssani askartelemaan hääkutsuja! WAU! Siis niitä ihan oikeasti aletaan vihdoin ja viimein askartelemaan! Hihii! Innolla jo odotan niitä hämmästyneitä pohdintoja ja kiljahduksia "miten tää nyt menee", "oho, hups", "hei mä onnistuin!" jne.
Palataan siis astialle piakkoin, mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille! :)

P.S. en toki laske (enpä!), mutta häihin on 4 kuukautta ja 24 päivää. Aika todellakin menee nopeasti!

Asiaa paperista

Häätouhut jatkuvat!
Kävin lauantaina kaverini H:n kanssa Sinellissä fiilistelemässä hää- ja juhlatapahtumassa. H on myös toistaiseksi vielä neiti, mutta hänkin on avioitumassa elokuussa. Minä lähdin muuten vain tutkailemaan Sinellin tarjontaa, H etsi ideaa kutsuihin ja ideoita löytyikin!
H sai ihanan kutsukortti-idean ja ostikin kaikki tarvikkeet niitä varten, minä sain ihastuttavan idean servettirenkaita varten ja tietenkin oli ihan pakko raottaa lompakkoa. No, onpahan Big Shot -koneelle tiedossa lisää käyttöä! Toivottavasti en ole hamstrannut liikaa askartelemista?! Hui!
Hihhih! Voi olla, että joudun pyytämään kaasoilta lisää askarteluapua... tirsk! ;)

Sinellissä käydessä, kuulin karmean asian... Lambin Pieniä suuria rakkaustarinoita -wc-paperi on jo loppunut monista kaupoista!! EIKÄ!!!
Ihailin kyseistä wc-paperia Wanhan sataman häämessuilla ja heti silloin päätin haluavani samaista paperia meidän häihin. Juu, toki vessapaperia on juhlatilassa ihan valmiinakin, mutta se Lambin paperi... se on vaan niin ihanaa ja sitä on pakko saada. Ainakin naisten vessaan. Miehiä ei ehkä samalla tavalla kiinnosta, mutta sitä on silti saatava. *ihanitseänikinnaurattaahuussipaperihössötys*

Niinpä sitten oli pakko heti Sinellistä kotiuduttua kiirehtiä kauppaan. Hirmuinen mietintä, missä kaupassa sitä varmasti on, jos se kerran alkaa olemaan lopuillaan... limited edition... Niinpä sitten en mennyt perinteisesti Prismaan vaan pienempään K-kauppaan. Ilmeeni oli varmasti vähintään määrätietoinen, kun marssin ripein askelin suorinta reittiä paperihyllyjen luokse. Ja sitten hölmistynyt ilme; hylly oli tyhjä!!!!!! Pelkkä hintalappu hyllyn reunassa. EIKÄ!!! EI EI EI EI!
Pikainen pyörähdys, onko täällä papereita jossain muuallakin? Kiertelyä ja hämmästelyä mies reppana kannoillani... (juu, hän tosiaan oli mukanani!).
Hahahah ja sitten riemusta repeäminen! Etsimäni "rakkaus" -paperit olivatkin omassa kasassa. Tuli himohamstraaja -olo, kun ensin otin yhden, no jos varmuudeksi kaksi, mutta ehkä vielä kolmaskin paketti!

Meidän häävieraat siis saavat ainakin nauttia rakkaustarinoista by Lambi!

Kengät check - vihdoin ja viimein!

No niin... pitänee vielä palata kertomaan, että helma-kenkä-ongelma on ratkaistu!
Tammikuussa kerroin, kuinka jo viime syksynä ostamani ihanat pitsipintaiset korkkarit osoittautuivat liian korkeiksi hääpuvun helmaan nähden. Ja on ne ihanat edelleen, mutta odottavat nätisti kenkälaatikossaan vaatehuoneen hyllyllä päiväänsä, jolloin pääsisivät näytille. Ehkä tarve sellaiseenkin vielä tulee?!

Tulevatko he joskus myyntiin vai omaan, toisenlaiseen käyttööni?

Edelliset kengät tilasin Brandokselta ja sattuipa nytkin pitkän nettietsinnän ja kenkäkaupoissa ravaamisen jälkeen jälleen löytymään Brandoksen valikoimasta toiset, matalemmat kengät. Avokaupallakin ehdin kertaalleen Haloselta löytämään kauniit kengät, mutta palautuivat kauppaan liian korkean koron takia.

Saanen esitellä Elvirat!

Nämä hankkimani Elvira -kengät ovat kiilakorkoiset, joita en yleensä suosi. Omistan kyllä pilvin pimein kenkiä (hullu kuin hullu), mutta ainoastaan yhdet Espritin kiilakorot. Jostain syystä kiilakorot eivät ole minua koskaan sykähdyttäneet.

Nyt kävikin sitten jotenkin ihan hassusti; tilasin kolmet erilaiset kengät. Yhdet hylkäsin samantien edes sovittamatta. Olivat ihan erinäköiset, kuin tietokoneen ruudulta katsottuna. Toiset olivat nätit ja oikein tyylikkäät morsiamelle, mutta jokin niissä tökki. Ja sitten viimeiseki nämä Elvirat; ne sujahti jalkaan niin kivasti, oikean kokoiset, korko sopivat 4,5cm ja täydelliset hääpuvun helman kanssa. Menin ja ihastuin. Kuinka ollakaan! Hihhih! :)

Nyt minulla on hääkengät! Ihan on täysin erilaiset, kuin mitä alunperin suunnittelin ja mitä olivat edelliset kengät, mutta omalla tavallaan nämä ovat minulle juuri hyvät! Näyttäisi siis siltä, että tämä kenkäongelma on ratkaistu!

Ideoiden hiontaa

Viime viikon sunnuntaina oli tässä lähettyvillä pienehkö hää- ja juhlatapahtuma Ohkolan nuorisoseuran järjestämänä. Tapahtuma järjestettiin nuorisoseurantalolla, jota itsekin ensi alkuun suunnittelimme mahdolliseksi juhlatilaksi.

Paikalla oli lähiympäristön yrittäjiä aina kukkakauppiaista, catering- ja vaateyrittäjiin saakka ja kaikkea siltä väliltä. Tila ehkäpä oli tähän tapahtumaan liian ahdas. Muotishow aiheutti ihmisten kasaantumisen ja esti lähes täydellisesti liikkumisen mihinkään suuntaan. Tämän kokoiseen tilaan pitäisi ehkäpä järjestää vain yhden aiheen tapahtuma, esim. pelkkä häätapahtuma. Nyt joukossa esiteltiin kaikkiin mahdollisiin juhliin ideoita, esim. lastenjuhliin.

Ideoitakin kutenkin kiertelin etsimässä ja mm. Mäntsälän Helmililjan esillä olleista kukka-asetelmista näpsinkin seuraavia kuvia. Pahoittelut kuvanlaadusta, väentungoksessa ei jokaisesta kuvasta tullut täydellisen tarkkoja, vaikka Galaxy S3 -puhelimen kamera onkin kohtuullisen hyvä.

 Keltaisessa kimpussa olevat helmet ihastuttivat ja

samaa ideaa olenkin hieman työstänyt jo aiemmin.

 Vaikka orkideat ovat kauniita, on niissä jokin mutta. Aina huomaan katseeni kiinnittyvän kalloihin kerta toisensa jälkeen. Olisivatko ne minun morsiuskimpun kukkia?

Ilokseni esillä oli myös muutamia pöytäasetelmia, jotka kaikki olivat omalla tavallaan hurmaavia.

Joitakin ideoita siis tästäkin hää- ja juhlatapahtumasta tarttui matkaan. Kukkia olen pohtinut jo jonkun aikaa ja tiedän jo mistä ne aion tilata. Hyödynnän aiempaa kokemusta Mäntsälän Saaren kartanon puutarhalta, jossa toimii Keudan puutarhaoppilaitos. Sieltä olen tilannut useita kukka-asetelmia erilaisiin tilaisuuksiin, laatu on hyvää ja hinta edullinen. Sieltä tilattiin viime syyskuussa ystäväni häihin kukat ja ei voinut, kuin ihailla upeita kimppuja! Nyt vain pohtimaan, mikä on se minun morsiuskimppu, mitä ja miten?

P.S. Tulevana lauantaina 9.2. klo 9-16 on Variston Sinellissä Suuri hää- ja juhlatapahtuma, jonne ainakin minä aion lähteä tutkimaan tarjouksia ja oivia ideoita!

Maistraatin kautta kirkkoon

Jiihaa, maistraatti varattu! :)

Tietenkään tuo varaaminen ei sujunut täysin ongelmitta... Soitin numeroon, jonne minut ohjattiin soittamaan ja kerrottuani asiani, minulle sanottiin jyrkkä EI. Hieman hämilläni ihmettelin, että onko jo muka toivomamme päivän kaikki vihkimisajat täyttyneet. Kuulemma torstaisin ei tehdä vihkimisiä! Vain erittäin hyvästä syystä voidaan vihkiä poikkeavana päivänä. Ahaa... menin täysin hämilleni.

Siinä selittelin ja ihmettelin asiaa ja sitten ilmeni kautta rantaina, että puhelu on ohjautunut Vantaan maistraattiin! No... oli kyllä täysin väärä paikka! Sain lopulta oikean numeron ja pirautin Hyvinkäälle.

Hyvinkään maistraatissa puheluni vastaanotettiin asiallisesti ja jopa sihteerikkö tarkista tuomarilta tuon torstai-päivän olevan OK. Niin sitten saimme toivomamme vihkimispäivän 1.8. ja vieläpä toiveen mukaisesti klo 16.

Me olemme pariskunta, josta mies kuuluu kirkkoon ja minä sen sijaan en ole koskaan kuulunut kirkkoon. Jotenkas... ainut keino avioitua on mennä maistraattiin suorittamaan virallinen vihkiminen. Päädyimme kunnioittamaan meidän molempien vakaumusta, joten maistraatissa käymme jo torstaina 1.8. ja lauantaina 3.8. meidät siunataan Mäntsälän kirkossa.

Joku joskus kysyi, kumpi päivä on meidän "hääpäivä". Äkkiseltään saattaisi ajatella, että sehän on tietekin se päivä, jolloin olemme virallisesti astuneet avioliittoon. Me olemme kuitenkin selkeästi, ehkä hieman vahingossakin, koko ajan mieltäneet hääpäiväksemme tuon lauantain, jota kovasti suunnitellaan ja järjestellään.

Jottei tämä postaus ole ihan "kuvaton", olen unohtanut näyttää sen toisen Jenkeistä tulleen Etsy-paketin! Me päädyimme järjestämään häihimme Photo Booth -kuvaukset ja sitä varten tilasimme hauskoja propseja. Mutta niistä kerron joku toinen kerta enemmän, tässä pieni pilkistyskuva.

Heijastavat paikkakortit

Muutama päivä ehtinyt vierähtämään viime kirjoituksestani. Opinnot ja työ vieneet mennessään...

Mutta on tässä samalla kuitenkin häätouhujakin pyritty edistämään. Viime viikonloppuna aloitimme siskoni Kaaso H:n kanssa askartelemaan paikkakortteja. Valmiiksi saakka niitä ei toki vielä voi tehdä, emmehän tiedä tarkalleen kuinka monta ihmistä juhliimme tulee. Mutta arvioita kuitenkin pystyy tekemään.

Meidän paikkakortti ei ole tavanomainen pahvikortti. Meille ei myöskään tule hääkarkkeja. Haluamme kuitenkin jollakin tavalla antaa vieraillemme muiston häistämme, jotakin jonka voi ottaa juhlista mukaan kotiin.

Joskus päähäni välähti heijastimet... Ajatus vieri niin pitkälle, että löysin Big Shot -leikkuriin sopivan mallisia leikkaavia levyjä, joilla voi leikata paperia, huopaa, kangasta ym. Ideana oli, että levyä voisi käyttää muihinkin häidemme askarteluihin (kuten voitte huomata täältä sydänlaatoista). Siitä se ajatus sitten lähti...
Aloin metsästämään teemavärimme mukaisesti turkoosia paksua huopaa. Sopivaa ei meinannut millään löytyä, kunnes sitten Tiimarista löytyi huopaisia, turkooseja pöytätabletteja. No, minä en käytä näitä pöydällä vaan laitoin Kaaso H:n kanssa "mankeloiden" Big Shot -leikkurilla ja niistä muodostui kuvan kaltaisia paikkakortteja.

Paikkakortit ovat siis valmistettu paksusta huovasta ja heijastinkankaasta. Taakse kiinnitämme vielä pinssin, jotta heijastimen voi oikeasti kiinnittää esim. takkiin. Etupuolelle kirjoitamme vieraan nimen.

Tällaisten paikkakorttien valmistaminen on erittäin helppoa ja näyttää sujuvan myös minulta, joka en ehkä ole kaikkein paras askartelija. Lisäksi tämä on mielestäni ihan oiva idea... häämme ovat elokuussa, joten pimenevät illat eivät ole kovin kaukana. Näistä voivat vieraamme hyötyä häidemme jälkeenkin.

Vuosi kosinnasta

Tänään on meidän 1-vuotiskihlajaispäivä.
Vuosi on vierähtänyt nopeasti siitä hetkestä, kun sanoin Tahdon rakastamalleni miehelle. Aika on vierinyt kovin nopeasti!
Tämä vuosi on ollut hyvin moninainen ja elämä on välillä kulkeutunut hyvinkin kapealle ja mutkaiselle polulle. Vain pari kuukautta yllättävän ja ehkä hieman pelokkaankin, mutta niin rakkauden täyteläisen Tahdon -sanan jälkeen tapahtui jotakin, mikä ei koskaan enään muutu. Minä sairastuin vakavasti ja tulen sairastamaan lopun elämääni. Olen sairastanut koko yhdessä olemme ajan, minun sairasteluni ovat siis kuuluneet yhteiseen elämäämme aina, vaikka karu todellisuus paljastui vasta n. 9kk sitten.

Saan ollan onnellinen, että minulla on mies, joka kestää minua silloinkin kun olen sairas, kun olen maannut sairaalassa ja joutunut liikkumaan rollaattorin turvin, kun aloitin lääkityksen joka vei kaikki voimani ja jälleen palattiin lähtö pisteeseen ja aloitettiin kaikki alusta uuden lääkkeen voimin. Tänäänkin hän kertoi, kuinka rakastaa minua, eikä ikimaailmassa jättäisi minua yksin. Tämä, jos mikä, on todellista ja ikuista rakkautta!

Meidän rakkauttamme ja elämäämme kuvastaa erinomaisesti Johanna Kurkelan Oothan tässä vielä huomenna -laulu.

Leikkaa ja veivaa!

Huhhuh huijakkaa! Kylläpä sitä vaan on ihan aikuisten oikeasti potkaistu askartelut vauhtiin!
Olen aina painottanut, että minä en askartele, en ainakaan kovin usein. Suunnitteleminen kyllä sujuu, se on erittäin mukavaa, mutta että pitäisi vielä askarrella? No tuota...
Hätä ei ole tämän näköinen! Voinpa kertoa, että tällainen "hieman" peukalo keskellä kämmentäkin oleva tapaus voi osata askarrella.  Kyllä se näyttää sujuvan ja mikä parasta, apuna on huippu tiimi kaasoja ja morsiusneito! Viisaat päät vaan yhteen, niin kyllä se sujuu! Seuraavaksi voinenkin siis esitellä hienoja tuotoksiamme! :)

Esittelyyn heti ensimmäiseksi Sinellin Big Shot -leikkuri, jota minä kutsun tuttavallisemmin mankeliksi.

Jahka saimme ostettua tarvittavat välineet "mankeliin" (jonka sain äidiltäni lainaan), johan alkoi lyyti kirjoittamaan! Näppärää!

   

Valmiita sivuja kutsukortteihimme, wau!

Jotta emme päästä itseämme liian helpolla, 

tietenkin kortissa pitää olla lisää puuhastelua.

Jokaisen kortin kanteen tulee pienet sydänlaatat, joihin mankelilla ja Fiskarsin sydänlävistäjällä leikkaamisen jälkeen painoimme nimikirjaimemme. Painamiseen käytimme samaa hopeista väriä, jolla painoimme StD-korttimme ja itse leimasimena Sinellin kirjainleimasimet.

Nimikirjaimia vaille valmiita.

No, eihän kutsut suinkaan ole vielä valmiita. Tässä oli vasta kansisivut! Sisäsivuille pitää tulostaa tekstit, jotka ovatkin jo tietsikalla valmiina odottamassa seuraavaa askartelusessiota. Kun kaikki osat ovat valmiina, pääsemme liimaamaan sivuja yhteen ja siten kokoamaan kutsut loppuun saakka valmiiksi. Kutsujen valmistelusta on siis tulossa lisää kertomuksia! :)

P.S. Nyt on oiva aika käydä Sinellissä. He juhlivat 15-vuotispäiviään ja tarjoavat tammikuun loppuun saakka koko valikoimastaan 15% alennuksen!

Black.bling.White arpoo!!

Black.bling.White. hääblogissa juhlitaan 1-vuotishääpäivää 

ja 300 lukijarajan ylitystä!

Arpajaisissa palkintona huikea 100€ lahjakortti korusuunnittelija Desing Domille!

Kipaise siis osallistumaan arvontaan 31.1.2013 mennessä Tanjan blogissa!

Huntu minun tyylillä

Hihihhih, eilen posteljooni kantoi laatikkoomme odotetun pakettikortin. Riemusta hihkuen kipaisin postiin hakemaan pakettia Ameriikan maalta. :) Jännityksellä avasin paketin, koska Etsystä on tilattuna kaksi pakettia...

Etsystä tilattuja tarvikkeita

Laatikosta paljastui sulkia ja hiuskoriste/huntuverkkoa! Iiiiiihania!

Sulat ovat juuri sellaisia, kuin Etsyn nettisivuilla näyttikin. Turkoosinsävyt ovat upeita ja myöskin vaaleat sävyt ovat juuri oikeita!

En ole tainnut vielä kertoa, että päädyin birdcage -huntuun, jota pohdiskelin jo viime vuonna täällä.

Netissä huntuja ihaillen päähäni tuli idea, että teen sen itse. Saanpa ainakin juuri sellaisen, minkä haluan. Pikkusiskoni, Kaaso H on käsistään erittäin näppärä ja onkin luvannut auttaa hunnun teossa.

Lisäksi toimitamme kukkakauppiaalle riikinkukonsulkaa muistuttavia sulkia, joista olisi tarkoitus tehdä vieheet miehille.

Nyt vaan innolla askartelupuuhiin!

Paljastan valmiin teoksen hieman lähempänä häitä ;)

Palomiehen morsian arpoo!

Osallistumalla Palomiehen morsian -blogissa olevaan Aino Handmade hiuskoru arvontaan, voit voittaa 100€ lahjakortilla ihanan ja uniikin hiuskorun!
Aino Handmade -koruja löydät etsystä ja hänen blogistaan.

Klikkaa Palomiehen morsian -linkistä ja osallistu!
Arvonta päättyy 21.1.2013 keskiyöllä!

Terkkuja häämessuilta!

Kävimme tyttöjen kanssa kohottamassa hääfiilistä viime lauantaina Mennään naimisiin! -messuilla Helsingissä. Jopas oli ihanat ja idearikkaat messut!
Paikalla oli ihmisiä todella paljon, messutilat olivat mieluisat ja useat salit jakoivat ison ihmismäärän mukavasti antaen tilaa liikkua. Tykkäsin Wanhan sataman messutiloista paljon enemmän, kuin Messukeskuksesta.

Koko päivä messuilla vierähti mukavissa tunnelmissa.
Kaaso H innostui hirmuisesti teemadrinkistä, Kaaso E fiilisteli muotinäytöksissä, Morsiusneito M:n ja Kaaso H:n kanssa kävimme Sakke Majantien kuvattavana Mennään naimisiin -lehden muuttumisleikkiin ja kuunneltiinpa myös valokuvaaja Janne Miettisen luento dokumentaarisesta valokuvauksesta. Päivä oli siis täynnä kaikkea kivaa!

Kaaso H ja Kaaso S kävivät TS-Salongin mallikampauksessa ja saivatkin hyvät fiftari-tyyliset kampausideat häihimme! Minulle suunniteltiin morsiuskampausta, josta sain piirustuksen vietäväksi kampaajalleni.

Ehkäpä eniten ideoita ja pientä vihiä sain tulevaa morsiuskimppuani ajatellen.

Osaatko arvata mikä näistä sykähdytti minua eniten vai onko mikään minun tyyliseni? ;)

Tänään on muuten tasan 200 päivää häihimme! Wau! Ajatus on kutkuttava ja sopivan jännittävä. Tästä on kiva jatkaa suunnitelmien tekemistä ja toteuttamista!